Mäntylän tila, 1698, eteläpohjalainen talonpoikaiskartano Kurikassa

Rocklinin Quarry Park

Kaksi entistä suomalaisten omistamaa graniittilouhosta Rocklinissa ovat keskeisessä asemassa hiljattain rakennetussa elämyspuistossa. Quarry Parkia alettiin rakentaa vuonna 2016. Puisto rakentuu 7 hehtaarin yhtenäiselle alueelle. Alueella on esiintymislava ja sen edessä amfimainen katsomo ja lukuisia kävelyteitä isojen tammien lomassa. Alueen keskellä on entinen Quinnin graniittilouhos, joka on täyttynyt vedellä ja toimii kaupunkilaisten uimapaikkana. Veden päälle on rakennettu kelluvat istuinryhmät ja kävelysillat. Hieman erillään yhtenäisestä alueesta on isossa 25 metriä syvässä Big Gun-louhoksessa parin hehtaarin suuruinen, monipuolinen Quarry Park Advertures kiipeilyalue. Aikaisemmin louhosta kutsuttiin Capital-louhokseksi. Vaijeriradat täydentävät paikan seikkailutarjontaa. Sitä alettiin kehittää vuonna 2018.

Alueen tekee erikoiseksi se, että suomalaissiirtolaiset jatkoivat näiden kahden keskeisen louhoksen hyödyntämistä 1890-luvun alusta. Capital-louhos oli avattu 1865 ja Juho Mäntylä osti sen vuonna 1893 John Taylorin konkurssihuutikaupasta. Edellä on jo mainittu, että Juho myi louhoksen 1905 Adolf Pernulle. Vuosikymmenen ajan San Franciscon maanjäristyksen jälkeen vuonna 1906 Pernun louhoksilla oli töissä sata kivimiestä. Pernun Californian Granite Companyn louhokselta toimitettiin lukuisiin San Franciscon liikepalatseihin vaaleat, graniittiset julkisivut.. Pernun kuoleman jälkeen v.1931 louhos siirtyi Ruhkalan veljeksille. He louhivat siitä graniittia vuoteen 1977 saakka.

Quinnin louhos avattiin 1870-luvun alussa. William Quinn kuoli tapaturmassa vuonna 1874 ja tämän jälkeen hänen leskensä johti louhosta yli kaksi vuosikymmentä. Parhaimmillaan louhoksella oli töissä 25 kivimiestä. Vuonna 1897 louhos vuokrattiin ulkopuolisille Leonard M. Davisin Rocklin kirjan mukaan. Oskari Tokoin omaelämäkerrassa on tieto, että Oskari vuokrasi kolmen muun suomalaisen kivimiehen kanssa amerikkalaiselta omistajalta suuren kivilouhimon vuonna 1897. Vuosiluku ja louhoksen koko täsmäävät, joten on syytä olettaa, että Oskari oli yksi louhoksen vuokraajista.

Tokoi myi louhososuutensa ennen Uuden vuoden aattoa ja lähti Rocklinista Coloradon Leadvillen hopeakaivoksille. Davisin kirjan mukaan Quinnin louhos siirtyi Juho Mäntylän omistukseen 1800-luvun lopussa. Vuonna 1903 Juho myi Quinnin louhoksen Jurvasta lähteneelle Oskari Haavistolle ja hän harjoitti louhostoimintaa siinä kuolemaansa asti vuoteen 1928. Oskari Haavisto muutti sukunimensä Andersoniksi.