Mäntylän tila, 1698, eteläpohjalainen talonpoikaiskartano Kurikassa

Historia

1690-luku

Närvijoki, 1800-luvulle asti Österlandsby, asutettiin 1690-luvulla ja se kuului silloisen Närpiön suurpitäjään. Ankarien nälkävuosien aikana menehtyi jopa kolmannes maamme väestöstä. Yksi menehtyneistä oli Mäntylän kantatilan alueelta sen ensimmäinen uudisasukas Lauri Heikinpoika.

1698 Uusi uudisasukas

Olavi Niilonpoika alkoi raivata Mäntylän uudistilaa. Ensimmäinen talouskeskus rakennettiin nykyisen Närvijoen nuorisoseuran alueelle.

1700-luvun alku

Väïnö Tuomaala kirjoitti Juha Olavinpoika Mäntylän sudenajosta Vaasa-lehdessä joskus 1950-luvulla. Kirjoitus oli kotiseutumuistojen-ketju osassa 10 (katso lehtileike).

1764-71 Isojako

Isojaon alkaessa uudistilalla oli raivattu peltoa 8,3 ha 55 lohkoon ja niittyä oli 46 ha. Ensimmäiset rakennukset valmistuvat pihapiiriimme.

1790 Tervanpoltto

Mäntylän kantatila halkaistiin. Kruunun metsien jako oli saatu päätökseen. Korkea tervan hinta vaurastutti aluetta. Noihin aikoihin Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tuotettiin yli puolet Ruotsi-Suomen tervasta.

1820-1860 Uusi viljelysmenetelmä

Kydönpoltto lisääntyi voimakkaasti ja antoi hyviä satoja. Kotoneva kydöttiin. Tilamme toinenkin päärakennus valmistui.

1878 Puukkojunkkarit

Marraskuun 5.-6. päivinä oli häät Karl Mäntylän talossa. Yöllä jurvalaisten ja teuvalaisten miesten välille syntyi puukkotappelu meidän lutissa. Pollun Antti sai useita puukoniskuja ja kuoli parin viikon päästä Kristiinankaupungin sairaalassa (Vaasan Sanomat 16.12.1878 ja 10.2.1879).

1879 Linna ja Isontalon Antti

Viisi jurvalaista miestä tuomittiin käräjillä kahdeksi vuodeksi vankeuteen Hämeenlinnaan. Isontalon Antti Härmästä istui siellä samaan aikaan 12 vuoden elinkautistuomiotaan. Erään jurvalaismiehen ja Isontalon Antin välillä sattui huvittava tapaus, jonka professori Erkki Ala - Könni on äänittänyt Jurvan nikkarien haastatteluissa lähes sata vuotta tapauksen jälkeen v. 1974. Tähän ja muihin lutin tapahtumiin voit tutustua perusteellisemmin itse tapahtumapaikalla.

1888 Amerikkaan

Tilan nykyisen isännän isoisän isä lähti Amerikkaan 'kultaa vuolemaan' (katso: "Amerikan miljunääri").

Amerikan miljunääri

1890-1905 Traagisia kuolemia

Samuel ja Tuomas Mäntylä perivät 1/16 manttaalin tilan ja rakensivat yksitupaisen päärakennuksen paikalle nykyisen paritupaisen pohjalaistalomme. Samuel ja vaimonsa Maria ehtivät hoitaa isännyyttä kuusi vuotta ennen kuin molemmat kuolivat. Talon osuus siirtyi Tuomaalle ja Amalia-vaimolle, jotka samoin kuolivat kuuden vuoden päästä. Taas jäi nuoria täysorpoja. Puolet tilasta oli heidän sisarellaan Elinalla ja hänen miehellään nikkari Matti Hahdolla kaksi vuotta. Sitten Elina kuoli vuonna 1904 ja isoisäni isä Juho Mäntylä osti tilan.

1897-1910 Tilojen ostot

Josefiina osti kotitalon vierestä 1/32 manttaalin tilan Juhon ollessa Kaliforniassa. Kotiin palattuaan Juho Mäntylä myi viimeisen louhoksen Suomesta käsin Adolf Pernulle. Sen verran hyvin Kalifornian graniittibisnes kannatti, että Juho Mäntylä osti Närvijoelta kotitalonsa vierestä vielä neljä muuta tilaa.

1906-1910 Nuorisoseura- ja työväenyhdistys

Nykyisessä tuvassamme perustettiin Närvijoen nuorisoseura helmikuussa 1906 ja parin vuoden päästä kylän työväenyhdistys. Molemmat toimivat siinä kevääseen 1910 asti. Tuvassa on esitetty ainakin 30 näytelmää ja kuvaelmaa. Lehtijutun mukaan eräissäkin iltamissa oli yli120 pääsylipun lunastanutta (Ilkka 18.6.ja 23.7. sekä Vapaa Sana 14.2.ja 24.8 1908).

1910-1917 Voimakas rakennuskausi

Isoisäni Matti Mäntylä peri puolet tilasta. Kolmesta tilasta ryhmiteltiin toimiva ja edistyksellinen maatila. Yksi päärakennus koottiin uudelleen liiveriradiksi. Uusi navetta rakennettiin tilavaksi ja suuri-ikkunaiseksi. Rakennus oli aikansa mallinavetta; se palkittiin mm. Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran I. palkinnolla vuonna 1915. Se edustaa navetta teknologian ensimmäistä vaihetta pitkässä teknologisessa kehityksessä. Päärakennuksemme tuvan ja salin katot muutettiin amerikkalaismallisiksi ja ikkunoita suurennettiin. Pihan puolelle Ludvig Närvä, Laihian Metallin perustajien isä rakensi itävaltalaisjugendia olevan kuistiosan.

1949 Tilan lohkominen

Yksi kolmeen lohkotusta tilasta siirtyi Eino Mäntylälle. Maatalouden koneellistaminen alkoi. Lähellä asui neljä veljestä, joilla oli alusta alkaen yhteiset maatalouskoneet.

1986-2000 Peruskorjaus

Tilan nykyinen isäntä Antero Mäntylä peri setänsä Einon maatilan. Seuraavana kesänä alkoi rakennusten korjaus, joka valmistui lokakuussa 2000. Eteläpohjalainen miljöö sai sekä Auli että Antero Mäntylän muuttamaan Helsingistä takaisin synnyinseudulle ja jatkamaan tilan pitoa maaseutumatkailun merkeissä. Tilalle rakennettiin hakkeella toimiva keskuslämmitys. Näin metsän pienpuu voidaan hyödyntää tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lämmityksessä.

1999-2006 Savusauna, uimala ja hela-huoneet

Savusauna tehtiin tilan aittaa vastapäätä, niin että aitta toimii pukeutumistilana. Uimala täydentää savusaunan nautintoja ja hela-huoneet lisäsivät tllamme majoitushuoneiden lukumäärän kymmeneen.

2001-2009 Wähätupa

Uuden vuosituhannen alussa selvisi vanhoista käräjäpöytäkirjoista, että pihapiirissämme oli vuosina 1895-1907 kaksifooninkinen Wähätupa. Juho Mäntylä siirsi sen omalle kartanolleen, josta se on myöhemmin purettu ja poltettu.

Valokuvien ja muistikuvien pohjalta suunniteltiin vastaava vanhantyylinen uudisrakennus, joka valmistui alkukesästä 2003. Wähätuvassa on 4 huonetta, mm. romanttinen hääkamari ja muita majoitustiloja. Kesällä 2009 wähätupa laudoitettiin ja maalattiin itse keitetyllä punamullalla.

2012-2017 Uusia majoitushuoneita ja uutta uusiutuvaa energiaa

Kesällä 2012 valmistui 100 vuotta sitten valmistuneeseen susipihan ulkorakennukseen neljän huoneen ja keittiön majoituskokonaisuus – ”Susitupa”. Samalla etelän puoleiselle katolle asennettiin 40 neliömetrin aurinkokeräimet. Näin majoitushuoneiden lämpö ja lämminvesi saadaan tuotettua puhtaalla uusiutuvalla energialla. Viidessä vuodessa aurinkokeräimet ovat tuottaneet 100 000 Kwh energiaksi muutettuna